Puukauppa käy, jos EU suo

Metsätalous on aina kuulunut Kangasniemen metsäisen pitäjän keskeisiin elinkeinoihin. Auringonlaskun alaksikin takavuosina arveltu puunjalostus on viime vuosina vahvistunut. Se on nostanut puukaupan uudelle tasolle myös täällä.

Viime vuonna Kangasniemen yksityismetsistä myytiin puuta noin 484 000 kuutiota. Tahti on ollut samaa hyvää luokkaa aikaisempinakin vuosina. Metsäammattilaisten mukaan hakkuut vastaavat alueen metsien kestävää hakkuumäärää. Puuta kasvaa vähintään saman verran kuin sitä vuoden aikana kaadetaan.

Puun menekki on hyvä. Hakkuumäärä johtuu ennen muuta markkinatilanteesta ja puun kysynnästä. Kangasniemellä ja lähikunnissa puusta kilpailee 7–8 isoa ostajaa. Lähistöllä toimii isoja ja keskisuuria sahoja. Sahatavaran vienti vetää.

Tukkien lisäksi kuitupuun kysyntä on nousemassa, kun Varkauden ja Äänekosken laitokset pääsevät täyteen vauhtiin. Äänekosken biotuotetehtaan ylösajo alkaa ensi kuussa.

Tässä lehdessä toisaalla haastateltu Pieksämäen–Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio arvioi, ettei Kangasniemen seudulla ole sellaista ongelmaa, etteikö kaikki puu kävisi kaupaksi. Hintataso on pysynyt tasaisena jo pitkään. Metsäyhtiöillä ei ole isoja puumääriä varastossa. Puunmyyjä voi halutessaan helposti vaihtaa ostajaa.

Suorastaan herkulliselta näyttänyt tilanne näytti heilahtavan äkisti päälaelleen tiistaina, kun EU-parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi esityksen, jossa Suomen ajamat muutokset hiilinielulaskentaan tyrmättiin. Valiokunnan enemmistön mielestä metsämme eivät ole hiilinieluja. Suomelle epäedullinen laskentatapa voisi johtaa koviin päästövähennysvelvoitteisiin ja hiilinielukiintiöiden ostamiseen muilta mailta.

Metsätieteelliset faktat eivät painaneet eurooppalaisten meppien vaa’assa, sen enempää kuin Suomessa käytössä olevat uuden puun istutukset ja metsien hoidon mukanaan tuoma metsän kasvun nopeutuminen. Metsien käyttöä verrattaisiin jatkossa vuosiin 2000–2012, jolloin hakkuut olivat nykyistä merkittävästi pienempiä.

Ei ihme, että suomalaiset mepit puhisivat turhautuneina ja siirsivät toivonsa Euroopan parlamentin syyskuiseen täysistuntoon. Se että keskieurooppalaiset ovat aikoinaan hävittäneet omat metsänsä ei saa johtaa Suomen metsänhoidon rankaisemiseen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.