Päivi Lahikainen on tarhannut mehiläisiä yli kymmenen vuotta.

Kotimainen hunaja viedään tarhoilta suoraan

05.08.2010 13:53

TEKSTIKOKO: AAA

TUOMIOJAN TARHAN pörräävät mehiläiset keräävät mettä ja tuottavat hunajaa. Tarhan yhdyskunnilla on oivallinen ympäristö. Pölyt eivätkä muutkaan liikenteen epäpuhtaudet ole vaivana. Tuomiojan tarhalta tuleekin aitoa puhdasta luonnonhunajaa.

Päivi Lahikainen aloitti tarhauksen jo 1990-luvun puolelle ennenkuin perusti puutarhan vuonna 2001. Tarhaaja myöntää, että mehiläiset ovat suuritöisiä. Hunajasato saattaa vuosittain vaihdella merkittävästi.

Nyt elokuun puolelle kääntyvältä kesältä Päivi Lahikainen odottaa kohtalaista satoa. Ei ehkä aivan parasta, mutta viime vuotta parempaa. Tämän kesän satoon vaikuttaa viileä kevät. Mehiläisten mesipaikaksi hyvin soveltuva horsma kyllä ehti kukkia, mutta haitaksi tuli kuivuus. Mettä ei muodostunut riittävästi mehiläisen rakennusaineeksi.

– Tarhalla viljellään tarhavadelmaa. Se onkin ollut käytännössä mehiläisten ravintolähde. Myös luonnon vadelmasta kertyy hyvä hunajasato, sanoo Päivi Lahikainen.

Mehiläinen tuottaa hunajaa käytännössä keskikesän ajan. Vain kerran on Tuomiojan tarhalla päästy hunajan korjuuseen juhannusviikolla. Normaalisi sadon alku ajoittuu pikemminkin heinäkuun alkupäiville tai puoleen väliin.

Siitä alkaen satoa korjataan yleensä elokuun puoleen väliin saakka. Silloin alkaa mehiläisten talviruokinta sokeriliuoksella. Se tuodaan tarhalle suurella tankkiautolla. Talven aikana liuosta kuluu pesissä noin 500 litraa.

Samaa liuosta käytetään myös virvoitusjuomien raaka-aineena.

Talviruokinnan aikanakin mehiläiset lentävät. Ilman lämpötilasta riippuen lennot ovat jonain päivänä vilkkaita. Viileällä säällä mehiläiset viihtyvä pesissään. Lennot saattavat kestää hyvinkin siihen saakka, kunnes ilmojen viilentyminen talveksi pitää mehiläiset lopullisesti pesissään.

Viime talvi oli yhdyskuntien talvehtimisen kannalta otollinen. Pakkaset eivät mehiläisiä häirinneet. Kuivat pakkassäät ovatkin parempia kuin vaihtelevat ilmanalat ja kosteus. Tuomiojan tarhalla menehtyi menneen talven aikana ainoastaan yksi yhdyskunta lumen alle. Silloin yhdyskunnan mehiläiset tukehtuivat.

Muuten mehiläisen vihollisia ovat erilaiset taudit, linnut ja karhut. Karhuista on kokemusta myös Päivi Lahikaisella. Hänen mehiläispesät on saarrettu sähköaidalla ja muutaman vuoden ajan. Muuten lähistöllä liikkuvat mesikämmenet käyvät herkuttelemassa pesien antimilla. Ilman sähköaitaa ei mehiläisten tarhaus onnistuisi.

Tällä hetkellä Päivi Lahikaisella tuottaa hunajaa 27 yhdyskuntaa. Niiden lukumäärä kuitenkin vaihtelee 20 ja 30 pesän välillä. Myös mehiläisten määrä pesissä vaihtelee. Niitä voi olla jopa 60 000 kappaletta.

Vaihtelu koskee myös pesien tuottoa. Heikon kesän seurauksena tuotto saattaa olla parisenkymmentä kiloa, mutta hyvänä hunajavuonna määrä saattaa kohota sataankin kiloon.

Mehiläistarhaajien lukumäärä on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt. Ehkä se ei ole suuritöisyytensä vuoksi tällä hetkellä riittävän trendikäs harrastus.

Kotimainen hunaja ei riitä suomalaisten kulutukseen. Tuontihunajaa tapaa yleensä kauppojen hyllyiltä. Kotimainen hunaja ei juurikaan kauppoihin riitä. Asiakkaat hakevat hunajansa pääasiassa suoraan tarhaajalta.

Myös Päivi Lahikaiselle on muodostunut vakituinen ja uskollinen asiakaspiiri. Se merkitsee myös sitä, että tarhalla on pidettävä huoli vakituisista asiakkaista. Silloin tarhalla on oltava saatavissa hunajaa myös kevättalvella ja alkukesällä.

Aki Heinonen