Seurakunnan kanttori Sirkku Tolvanen tuntee urut. Samoin hän tuntee virret, jotka opeteltiin laulamaan jo opiskeluaikana.

Kinkerit historiaa

08.01. 14:41

Kinkerit ovat Kangasniemellä ainakin toistaiseksi historiaa. Niiden lopettamiseen vaikuttivat pääasiassa käytännön syyt. Kinkerit eivät enää vetäneet kyläkunnilla väkeä entiseen malliin.

Seurakunta ei kuitenkaan ole hylännyt kyläkuntia. Kinkerien tilalle ovat tulleet kylätapahtumat. Niiden onnistumisessa on kylätoimikunnilla ja yleensä kyläläisillä ratkaiseva osa.

– Tarkoituksen on, että kylillä tehdään tapahtumat yhdessä. Kylätapahtumat ovat ohjelmallisia tilaisuuksia, ja niiden sisältö on muuttunut kinkerien kulusta. Kylillä tapahtumat ovat yleensä suosittuja, sanoo seurakunnan kanttori Sirkku Tolvanen.

Kinkerien sisältöön kuuluivat oleellisesti virret. Jopa siinä määrin, että seurakuntalaisille annettiin läksyvirret, jotka sitten kuulusteltiin seuraavana vuonna.

– Kinkereillä oli tärkeimpänä Raamatun ja katekismuksen opettaminen, mutta myös virsiä opetettiin, toteaa Tolvanen.

– Seurakuntalaiset voisivatkin paremmin tuntea virret. Mahdollisuus virsien opettelemiseen on esimerkiksi viime keväänä alkaneissa koko kansan virsilaulajaisissa. Niitä vetää kerran kuussa opettaja Anita Honkanen, kertoo Sirkku Tolvanen.

Hän itse osaa laulaa virsikirjan kaikki virret. Ne tentittiin opiskeluaikana. Virsiä on nykyisessä virsikirjassa yhteensä 642. Sävelmiä on noin 400. Lisäksi virsikirjan liiteosaan tuli vuoden 2000 jumalanpalvelusuudistuksen myötä runsas valikoima virsiin verrattavia jumalanpalveluslauluja.

Virsikirjassa on useita perin vanhojakin virsiä. Vanhin on peräti 300-luvulta. Sen on tehnyt italialainen Aurelius Ambrosius ja virsi on jouluvirsi numero 16 Jeesus Kristus meille nyt.

Kanttorilla itsellään on useita suosikkivirsiä, mutta muiden edelle nousee ehkä kiitosvirsi Niin ihanaa on ylistää.

Adventtina vuonna 1987 käyttöön otettu uudistettu virsikirja on virsien lisäksi varsinainen tietoteos. Sen sisältä löytyvät tiedot muun muassa virsien säveltäjistä, tekstien kirjoittajista ja suomentajista.

Tietoteos kertoo virren tekijän nimen, elinvuodet, kansallisuuden ja mitkä virret asianomainen on tehnyt.

Virsikirjalla on Suomessa vuosisatojen perinteet. Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan toimitti Jaakko Suomalainen jo vuonna 1583. Nykyinen virsikirja on kuudes.

Virsikirjan sisältöön ovat vaikuttaneet tunnetut kirjoittajat. Elias Lönnrot ja Sakari Topelius olivat keskeisiä tekijöitä 1800-luvulla.

Vilhelmi ja Väinö Malmivaara puolestaan olivat vaikuttajia vuonna 1938 käyttöön otetussa virsikirjassa.

Vuosina 1904–1984 elänyt Jaakko Haavio oli keskeinen henkilö vuonna 1963 käyttöön otetun lisävihkosen virsissä. Uusimman, kirkolliskokouksen vuonna 1986 hyväksymän nykyisen virsikirjan toimittamisessa olivat keskeisiä nimiä Anna-Maija Raittila ja Niilo Rauhala.