Kunnan talous

18.02. 09:49

SYKSYLLÄ, kun kyläkoulujen lakkautuskeskustelu oli kuumimmillaan, kaikki keskusteluun osallistuneet vaativat vastaavien säästöjen löytämistä muista kun koulujen lakkauttamisesta. Kun päätökset kouluverkosta on nyt tehty, niin lukijalta-palsta ei ole pullistellut säästöehdotuksista.

Kenen ne säästöt pitäisi etsiä, ei ainakaan niiden henkilöiden jotka on niistä kuluista päättäneet tai valmistelleet päätöksiä. Muutoinhan voitaisiin epäillä, että on tehty virheellisiä ratkaisuja ja sitähän ei kukaan halua myöntää.

Tämän lehden numerossa 6/2010 käsiteltiin kunnan taloutta. On käsittämätöntä, että kunnanhallitus on seminaarissaan linjannut, että toimintamenot saavat kasvaa 1.5 prosenttia vuodessa eli noin 500 000 euroa ja ylijäämää pitää jäädä 300 000.

Onko ammattitaitoista tuloslaskelman tekoa kun laskelmasta jätetään ratkaisematta ylin rivi eli tulot?

Mistä vuosittain saadaan ilman lainaottoa lisää rahaa tuollainen vajaa 1 miljoonaa euroa. Kunnallisveroja maksavien palkat eivät nouse, joten siitä ei tule lisää, yhteisöverojen tuotto jää 2010 pienemmäksi kuin 2009 jne.

No nostetaan kunnallis- ja kiinteistöveroa, niin sillähän asia tietenkin hoidetaan. Eipä siihen paljon seminaaria tarvitsisi pitää, ainakaan useamman henkilö voimin, kun veron korotukset keksisi.

Samassa artikkelissa mainittiin, että on olemassa valtakunnallinen suositus, että toimintamenot saisivat kasvaa 2,5 prosenttia. Pöyristyttävää, että käytetään sanaa suositus kulujen lisäämisen yhteydessä.

Mitkä ovat ne keinot, joilla toimintamenojen kasvu pidetään kurissa tai niitä alennetaan? Näitä pitäisi lehden palstoilla listailla. Pitäisikö perustaa ”säästölautakunta”, johon ei yllätys, yllätys valittaisi samoja henkilöitä, jotka ovat olleet päättämässä ja valmistelemassa näitä menoja, joista nyt pitäisi säästää, vaan aivan ulkopuolisia. Uusi lautakunta voisi toimia vaikka tarkastuslautakunnan alaisuudessa.

Yksi mahdollisuus kunnan tulojen lisäämiseen ilman veronkorotuksia olisi yksityisten palvelujen kunnallistaminen. Tästä nykysuuntauksen vastakkaisesta mallista voisi olla esimerkkeinä senioriasuminen ja lääkäriasemat.

Kenellä on parempi osaaminen, organisaatio ja laitteet hoitaa yksityistä lääkäriasemaa kuin kunnalla. Kaikki yksityiset lääkäriasemat tuottavat huikeita voittoja. Samoin senioriasuminen, jota Kangasniemelläkin yksityiset tahot pohtivat.

Siinäkin kunta olisi aivan ylivertainen toimija. Näissä siis kunnan omistamat yhtiöt myisivät palveluita hyödyntäen nyt jo kunnan omistamia laitteita, tiloja ja mahdollisesti kunnan henkilökuntaa. Pohtikaa sitä.

Tapio Viljanen

Luusniemi