Järjetön jäteveden päästölupa

06.05. 10:13

KANGASNIEMEN maine kauneimpana kuntana tuhotaan järjettömällä jäteveden päästöluvalla. Vuonna 1988 jäteveden ohijuoksutus tapahtui kesäkuun 10-17. päivä, jonka seurauksia olivat veden samentuminen, kalastuksellisen virkistyskäytön rajoittuminen ja uimalan järvisyyhy, joiden syitä sitten yritettiin sysätä aiempien tekojen aiheuttamiksi. Sahajätteet ja selitykset.

Suomi on selitysten maa, jossa saa tehdä ja saastuttaa, jos se vain tuottaa yhteiskunnalle.

Kritisoin silloin järjetöntä lupapäätöstä vastaan eli antaa lupa juhannuksen alla, jolloin lämpö lisää bakteerien kasvua, jonka lisäksi virkistyskäyttö on parhaimmillaan. Tuolloin asiaa perusteltiin taloudellisin perustein. Syksyllä ei saataisi urakoitsijaa.

Taloudellinen ajatteluko se on tämänkin hankkeen takana?

Näinkö mahtoi käydä Mikkelin myöntäessä lupaa Pohjansuon lisä-alueelle.

Täytyykö tässä vielä vanhan miehen lähteä mökkiläisten kanssa etelän kaupunkien toreille ja pilata Kangasniemen maine ja kertoa miten kaunis ja puhdas kunta tuhotaan kunnan päättäjien taholta?

Lupaa myöntävien viranomaistenkaan taholla ei liene muu, kuin taloudellinen ajattelu ja kunnan etu.

Sama taloudellinen ajattelu ohjaa yhteiskuntaamme muissakin asioissa, jossa ummistetaan silmät aiheutetuilta ympäristötuhoilta. Esimerkkinä Vapon lupa-asiat. Valtio omistaa Vapon. Luvat myöntää ja valvoo entinen ympäristökeskus, (Itä-Suomen Aluehallintovirasto.), joka taas antaa toimeksiantoja veden laadun mittauksiin vesiensuojeluyhdistykselle.

Tässä yhtälössä kaikki ovat kytköksissä taloudellisesti, eikä virkamiehen sovi pullikoida palkanmaksajaansa vastaan.

Päättäjät hehkuttavat turpeen puolesta Suomessa, vaikka tutkijat varoittavat ympäristöhaitoista. Turvetta kehutaan uusiutuvana luonnonvarana, joka onkin helppo uskoa, synnyttäähän liettyneet järvet uusia turvesoita aikojen saatossa.

Eiköhän nyt olis viisainta purkaa urakka, maksoi mitä maksoi ja siirtää urakka syksyyn, jolloin haitat ovat kylmenneiden vesien ja luonnollisen kierron myötä pienempiä.

Puula järviluontona ei ansaitse saastuttamista, eikä puhtaampien vesien asiat etene hyssyttelemällä.

Vapoakaan ei saada kuriin, jos ei saada kansalaisjärjestöä, joka rakentaa suodatinjärjestelmän mittaamaan laskuojista tulevaa humuksen määrää, jolla osoitetaan kiistatta tuleva humuksen määrä.

Nykyisestä luonnostamme kannattaa olla huolestuneita.

Pauli Pajunen