Yksityisteiden hoitoon uutta potkua

02.02.2012 08:17

Näin otsikoitiin projektia, jonka kustannukset ovat 167400 euroa eli vajaan 1000.n murskekuorman verran. Projektin tavoitteena on antaa neuvontaa, koulutusta ja asiantuntija-apua yksityistieasioissa.

Tavoitteena on myöskin, että tienhoitokuntia yhdistettäisiin järkeviksi kokonaisuuksiksi, jolloin hallinto kevenee ja toiminta selkeytyy. Samoja tavoitteita, joilla perustellaan kuntien yhdistämistä, mutta siinä muutoksessa ei kukaan usko, että tavoite toteutuu. Miksi pitäisi uskoa, että se toteutuisi tienhoitokuntia yhdistämällä? Samoin tiehoitokuntien yhdistämisessä törmättäisiin samaan ongelmaa kuin Euroalueessa. Eli liittyjien lähtötilanne on erilainen.

Nythän on hyväkuntoisia yksityisteitä ja jos siihen liitetään huonokuntoinen yksityistie, niin tuloksena ei ole hyväkuntoinen pidempi yksityistie. Mitä taas tulee alueurakointiin, niin ainakin Luusniemellä sama urakoitsija osaa aurata useamman tiehoitokunnan tien ilman, että sitä kutsutaan alueurakoinniksi. On totta, että tiehoitokuntiin on vaikea löytää aktiivisia toimijoita, mutta ei se väki maaseudulla kai tällä projektilla lisäänny.

Mitä tulee neuvontaan, niin tienhoidossa on selkeitä periaatteita, joita vuoden ajat säätelevät, mutta yleensä auraus on osunut oikeaan vuoden aikaan ja lanaus siihen toiseen. En nyt lähde neuvomaan kumpi tehdä talvella ja kumpi kesällä. Luusniemen alueellakin ilmeisesti ainoa neuvontaa tarvitseva taho on se, joka vastaa kylää halkovasta valtiontiestä, sillä moni yksityistie on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin päätie.

Projektissa viitattiin myös siihen, että kaikki ei tunne yksityistielakia. Tässä mielestäni ratkaisu ei ole neuvonta, vaan se, että muutetaan laki niin selkeäksi, että kaikki sen ymmärtävät ja vastuu pääsääntöisesti on tien käyttäjällä.

Viimeisimmässä lakimuutoksessa lisättiin tiehoitokunnan toimijoiden vastuuta ja se karkoitti loputkin aktiivit tiehoitokunnista, mutta tarkoitushan olikin, että saataisiin luotua kysyntää ammattilaisten palveluille ei parantaa teiden kuntoa.

Mielestäni tärkeämpi kysymys olisi ratkaista se, miksi yksityistien varressa olevalta kiinteistöltä peritään saman suuruinen kiinteistövero kuin kirkonkylässä olevalta kiinteistöltä?

Käsittääkseni kirkonkylässä kunta hoitaa tiet ja kadut, eikä erillisiä tiemaksuja tarvitse maksaa. Toinen kysymys liittyy jätekeräyspisteisiin, joita monet tiehoitokunnat ovat järjestäneet, koska aluekeräyspiste voi olla lähes kymmenen kilometrin päässä. Eikö jätehuollon järjestäminen pitänyt olla kunnan tehtäviä?

Mutta tämänkin hankkeen vaikutukset nähdään ja on helppo verrata onko tiet paremmassa kunnossa tämän projektin avulla vai sillä, että olisi ajettu niille 1000 kuormaa mursketta.

Tapio Viljanen

Kuuden tiehoitokunnan osakas

Luusniemi