Männikkö rakennettiintodelliseen tarpeeseen

17.09. 11:23

Yläkerrassa kilisteltiin laseja ja pidettiin puheita samaan aikaan kun alakerrassa tuumittiin, että ”väliaikaista kaikki on vaan” ja ”metsään on tullut jo syys”. Yhtä kaikki, hyvä tunnelma vallitsi molemmissa kerroksissa väen juhlistaessa ryhmäkoti Männikön avajaisia.

Varsinaisessa avajaistilaisuudessa kuultiin kunnan ja eri yhteistyötahojen edustajien puheenvuorojen ohella Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltosen puhe. Alakerrassa talon asukkaat, joukko heidän läheisiään ja hoitajia laittoivat tanssiksi. Tahdituksesta huolehtivat Seppo Andersson, Pentti Hurskainen ja Reino Pynnönen haitareillaan.

Seudullisen dementiatyön osaamiskeskuksen, ryhmäkoti Männikön vihkiäisiä vietettiin hyvillä mielin. Rakennus valmistui todelliseen tarpeeseen. Eriasteista dementiaa sairastavien tarpeita vastaavaksi, tehostetun palveluasumisen yksiköksi rakennetun Männikön kaikki asunnot ovat täynnä.

– Talo on täynnä ja asukkaat ovat kotiutuneet todella hyvin, samoin henkilökunta vaikuttaa kovin innostuneelta. Erittäin positiivinen tunnelma, palveluohjaaja Kirsti Makkonen kertoo ilahtuneena siitä, kuinka hyvin toiminta ryhmäkoti Männikössä on käynnistynyt.

Männikössä on 20 vuokrattavaa asiakaspaikkaa, joista kaksi on niin sanottuja vuorohoito-/kriisipaikkoja, jonne asiakas voi tulla lyhyelläkin varoitusajalla. Esimerkiksi omaishoitajan viikon, parin mittaisen loman ajaksi. Asukkaat ovat lähes tulkoon kaikki naisia.

Yksilöllistähoitoa

Asukkailla on muistiongelmia, mutta fyysisesti he ovat hyvässä kunnossa.

– Männikössä ei ole vuoteeseen autettavia, vaan asukkaat vaativat toisenlaista hoitoa; hoitajan läsnäoloa, keskustelijaa ja lähelläolijaa. Hoito on hyvin pitkälle asukkaiden arkipäivässä olemista; vaikka sairaus on taustalla, se ei ole sairauspainotteista, Kirsti Makkonen kertoo.

Hoito on myös yksilöllistä. Sen takaa yhdessä asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan kanssa laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa on kartoitettu asiakkaan voimavaroja ja mietitty toimintoja. Kaiken a ja o on riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Päiväohjelma muotoutuu sellaiseksi, kuin kukin asukas haluaa sen omalta osaltaan muotoutuvan eli tarkkaa päiväohjelmaa ei ole. Jokainen asukas esimerkiksi herää omassa luontaisessa tahdissaan ja vointinsa mukaan ja tulee liukuvasti aamupalalle, sama pätee ruokailuihin.

– Pyrkimyksenä on tehdä ohjelmasta hyvin toiminnallista, mutta se mukaan, mitä kukin asukas haluaa. Ketään ei pakoteta mihinkään, vaan toiminnassa huomioidaan asukkaiden omia mielitekoja ja mitä kukin on entisessä kodissaan tykännyt tehdä, Kirsti Makkonen kertoo.

Laitoshoitoaikalyhyeksi

Kirsti Makkonen tutustui joitakin vuosia sitten Tanskassa kodinomaiseen palvelukeskukseen, jossa asukkailla Männikön tavoin oli omat asunnot, mutta halutessaan he saivat viettää aikaa yhteisissä tiloissa. Keskuksessa toteutettiin kuntouttavaa työotetta ja samaa ajatusta pyritään toteuttamaan myös Männikössä.

– Tavoitteena on, että asukkaat mahdollisimman pitkään säilyttäisivät nykyisen kuntonsa ja liikuntakyky säilyisi ja laitoshoitoa tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Sen eteen tehdään paljon työtä. Vaikka liikkuminen ei olisi enää niin sujuvaa, niin erilaisilla toimenpiteillä sitä pystytään ylläpitämään, Kirsti Makkonen toteaa.

Asukkaiden omaiset ja ystävät ovat tervetulleita Männikköön milloin heille sopii. Omaisten kanssa on johtava hoitaja Niina Kaukosen mukaan muutoinkin tehty ja tehdään jatkossakin tiivistä yhteistyötä, samoin kuin kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa.

Kolmannen sektorin rooli tulee näkymään mm. virkistys- ja viriketoiminnan järjestämisessä.

- Ryhmäkodista on tarkoitus tehdä luonnollinen oppimisympäristö muistisairaiden hoitamiseen liittyviä asioita opiskeleville, johtava hoitaja Niina Kaukonen kertoo.

Poliklinikallamuisti testiin

Matalan kynnyksen periaatteella toimiva, Kangasniemen ja Joutsan seudun kuntien yhteinen muistipoliklinikka aloittaa toimintansa Männikön yhteydessä marraskuun puolivälissä.

– Jos omaisella on huoli läheisensä tai omasta muististaan ja epäilee kysymyksessä olevan dementoiva sairaus, poliklinikalle voi tulla ilman lähetettä vain ajan varaamalla. Palvelu on asiakkaalle ilmaista, selvittää Niina Kaukonen.

Toiminnan tavoitteena on mm. löytää ja tunnistaa dementoivat sairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä hidastaa taudin etenemistä. Muistipoliklinikkaa vetää muistihoitaja Marja-Leena Toivonen.