Kutemajärveläiset tutustuivat lähiympäristön kasveihin puutarhuri Päivi Saikkosen opastuksella.

Kukkakedot kutsuvat

23.06. 09:14

Edessä on juhannus, keskikesän juhla. Perimätiedon mukaan varjossa viihtyvä saniainen kukkii vain juhannusyönä.

Vaatimattoman näköinen kukka kannattaa kiiruhtaa poimimaan, sillä sen uskotaan tuovan poimijalleen taikavoimaa.

Nuoret naiset taas ovat kautta aikojen keränneet juhannusyöksi seitsemän erilaista kukkaa tyynynsä alle nähdäkseen unessa tulevan aviopuolisonsa.

Suurin osa juhannustaioista liittyy luontoon ja kukkasiin, eikä lainkaan ihme, sillä aikaisen keskikesän kukkaloisto on pellonpientareilla ja tienpenkoilla juuri nyt runsaimmillaan.

Parhaillaan kukkivat ahomansikka, koiranputki jo lopettelee kukintaansa, mutta lukemattomat aikaisen keskikesän kukkijat, kuten leinikit ja puna-ailakit ovat juuri nyt kukoistuksessaan.

Metsän siimeksessä taas kukkivat oravanmarja, ketunleivät ja vaarallisen kaunis sudenmarja.

Viime sunnuntaina vietettiin yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää. Sen merkeissä eri puolilla maata järjestettiin lukuisia opastettuja kasviretkiä.

–  Tarkoituksena ei ole lähteä etsimään mitään harvinaisuuksia, vaan tutustua oman lähiympäristön kasveihin, toteaa Kutemajärviseuran järjestämän kukkakävelyn opas, puutarhuri Päivi Saikkonen.

Tämän vuoden luonnonkukkien päivän teemalaji on ahomansikka, jota nykyisin tavataan eniten teiden pientareilla, sillä ahot ja hakamaat ovat umpeutuneet, ja ahomansikan perinteiset kasvuympäristöt ovat vähentyneet.

– Se on todella harmillista, sillä pölyisten teiden varsilta ei makeita marjoja eikä aromikkaita lehtiä kannata kerätä, toteaa Saikkonen.

Lehdistä saa hiostamalla ja kuivattamalla maistuvaa teetä. Ahomansikka on hyvä rohdoskasvi. Sen nuoria lehtiä sekä kypsiä marjoja käytetään vilkastuttamaan aineenvaihduntaa.

Murskatuista mansikoista tehdyn naamion pitäisi silottaa ryppyjä ja tehdä ihosta kesäisen kuulaan.

Pohjoismaista luonnonkukkien päivää vietettiin Suomessa nyt jo seitsemättä kertaa.

Arja Reinikainen