Hirvikoe palauttaa metsästäjän jälleen arkeen ja on monelle jännityksen paikka pitkän metsästystauon jälkeen.

Hirvikokeille riittää ampujia

12.08.2010 09:18

AMPUMARADALLA riittää nyt vilskettä. Virallisille hirvikokeille riittää ampujia pieneen ruuhkaan saakka. Samalla on mahdollisuus ampua karhukoe, mutta siitä ovat pitäjän metsästäjät kiinnostuneita hirveä vähemmän.

Metsästäjälle on ampumataito kullan kallis. Kortti on voimassa kolme vuotta, mutta valistunut metsästäjä käy uusimassa kokeen joka vuosi. Myös metsästysseuroissa ollaan ampumataidon osalta tarkkoja ja vaativia.

Seuroissa järjestetäänkin omia harjoitusammuntoja. Niissä ollaan yleensä yleistä koetta vaativimpia. Lisäksi jotkut seurat eivät laske ampujaa hirvimetsälle, mikäli oman seuran harjoituksista on vain nollasarake.

Yleisen hirvikokeen vaatimukset höltyivät muutama vuosi sitten. Aikaisemmin ammuttiin liikkuvaan maaliin. Nyt suurikokoinen hirvikuva saa jököttää 75 metrin päässä paikallaan. Ampujan on osuttava pahvihirven ruhoon merkittyyn 23 senttiseen ympyrään. Karhulla ympyrä on 17 senttiä.

– Nykyisestä kokeesta puuttuu ainoastaan se, että aseen saisi ruuvata kiinni ruustukkiin, tokaisee Ilkka Pylvänäinen, joka on tuttu ammunnan valvoja Paukkusuolla.

Seurojen tiukoissa vaatimuksissa ammutaan yleensä edelleenkin liikkuvaan maaliin. Tai, ensin hirvimaali on seisova, mutta lähetetään heti liikkeelle. Siinä ampujan on oltava valppaana.

Eipä silti, helpottunutkin yleinen koe saa metsämiehen jännittämään. Tosin joitakin koe ammuttaa kaksikin kertaa. Silloin on yleensä ase kohdistettu vähän epätarkasti. Muuta ongelmaa ei yleensä ole, koska laukaista voi tueltakin.

Hirvikokeessa ei ole määrällistä ylärajaa. Sitä saa ampua vaikka koko kesän. Koe ei ole myöskään paikkaan sidottu. Kokeen voi ampua missä tahansa.

Ammunnan on kuitenkin tapahduttava omalla aseella, eikä kokeeseen voi osallistua, jos metsästyskortti ja aselupa eivät ole ajan tasalla.

Hirven metsästykseen on vielä ruhtinaallisesti harjoitteluaikaa. Se ei koske ainoastaan metsästäjien ampumataitoa, vaan myös koiran haukkukuntoa. Hellekesän aikana koiria ei juurikaan ole pystytty treenaamaan pyörälenkeillä.

Käytännössä uittaminen on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi, mutta kaikki koirat eivät veteen innostuneesti mene.

Uusi metsästyskausi alkoi kyyhkyjahdilla elokuun kymmenes päivä. Etenkin Pohjanmaalla kyyhkyset kiinnostavat metsästäjiä ja jahdista on tehty lähes taiteenlaji kojuineen ja naamioineen.

Kyyhkystä ammutaan yleensä haulikolla. Haulikko on mukana myös 20. päivä elokuuta alkavassa sorsajahdissa. Se kerää avauspäivänä suurimman joukon metsästäjiä rannoille ja vesille.

Sorsastuksen kanssa samaan aikaan alkaa karhun metsästys. Kangasniemellä ei ole ollut omaa lupaa vuosikausiin.

Yhden karhun yhteinen lupa koskee tänä vuonna myös osaa Hankasalmesta, Pieksämäkeä, Jäppilää, Haukivuorta ja Virtasalmea.

– Näin laaja alue yhdelle karhulle on metsästyksen kannalta melko surkea asia. Yksi lupa ja kuusi kuntaa ei oikein pelitä yhteen, sanoo suurpetoyhdysmies Urpo Neuvonen.

Karhunmetsästyksestä muodostuukin kuuden kunnan alueella eräänlainen viestikapula. Metsästysvuorot on sovittava tarkkaan, sillä liikkeelle ei sovi lähteä useita porukoita samanaikaisesti. Alustavasti onkin sovittu, että yhden lupakarhun perään lähdetään vasta syyskuussa.

Sen sijaan Kangasniemeltä suuntaa moni suurpedon metsästäjä matkansa elokuun 20. päivä Itä-Suomeen. Siellä on useita karhukuuluisia alueita, joten kaato on hyvinkin mahdollista. Lupia Itä-Suomeen on myönnetty 103.

Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueella lupia on yhteensä kahdeksan. Neljä niistä on vakiintuneille karhualueille ja toiset neljä levittäytymisvyöhykkeelle.

Kaikkiaan maakunnassa arvioidaan olevan 160 aikuista ja 35 pentua. Koko maassa arvio on 1600 yksilöä.

Aki Heinonen