Aki Hirvonen on mestarimies kalan käsittelyssä. Hän on jakanut oppejaan Kankaisten koulun seiskaluokkalaisille.

Järvikala on hyvää lähiruokaa

20.10.2011 08:35

Järvikala on mitä mainiointa lähiruokaa. Pyöreään kalaan suhtaudutaan kuitenkin arkaillen. Sitä ei nykyisin osata enää käsitellä. Vanhat arkipäivän taidot ovat unohtuneet. Monet ostavat kalansa säilykkeinä vieraan maan kalana, sillä syötävästä kalasta 70 prosenttia on ulkolaista.

Se on järviseudulla oikeastaan häpeä, kun samaan aikaan Puulan puhtautta hoidetaan tehokalastuksella, jonka saalis viedään turkistarhoille tai kompostoitavaksi. Oman kalan arvo on näin unohdettu, kun kaupan hyllystä saa vaivatta muuta kalaevästä.

Nyt on Puulan kalastusalue tarttunut asiaan ja tuo omaa järvirikkautta tehostetusti esille peruskoulussa. Yksi tehopäivä on jo yläkoulussa pidetty. Tavoitteena on, että määrätyn aikajakson jälkeen jokainen oppilas osaa käsitellä ja perata kalaa. Kun nyt oli tehoiskun kohteena seiskaluokkalaiset, niin keväällä mukaan otetaan peruskoulunsa päättävät oppilaat.

Tavoite on hyvä, ja pyrkimykselle tuntuu olevan otolliset vastaanottajat. Seiskaluokkalaiset eivät ainakaan kalapäivänään paljon arkailleet tarttua muikkuun tai lahnaan. Moni oppilaista kalastaa myös itse. Taito on opittu omalta isältä tai papalta. Monelle kalastus on myös perheen yhteinen harrastus.

Ja tilaa kalastamiseen kyllä riittää. Helppo peruspyydys on katista. Ottavaan pyydykseen uivat helposti ahven, särki ja hauki. Pitäjän järvien 1 600 kilometrin rantaviivalle mahtuu katista poikineen. Jokaiselle kuntalaiselle riittää katiskapaikaksi vajaa 300 metriä rantaviivaa. Lisäksi ovat vielä avovedet käytössä.

Seiskaluokkalaisille oppia on näyttänyt kalaämpärihankkeen tiimoilta ristiinalainen Aki Hirvonen. Hänellä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia saada oppilaat mukaan kalaisaan asiaan. Janna Kuitunen ilmoitti heti suoraan, että kalastaminen on kivaa.

Hän narraa järven antimia ongella ja virvelillä. Samoin tekee Ella Kuitunen. Virvelistä tosin ovat kalat päässeet tähän saakka karkuun, mutta onki on ollut varma.

Oppilaat ovat siviilissä tottuneet lähinnä onkikokoisiin kaloihin. Käsittelyyn Kalle Ikosen pyydystämä lahna herätti jo hieman ihmetystä. Siitä huolimatta Janna Kuitunen ja Vilma Romo kävivät urheasti lahnan kimppuun, vaikka se oli ensin tainnutettava.

Muikku on kangasniemeläisille oppilaille perin tuttu. Niin se on myös kysytty kala perheiden ruokapöydissä. Sen tietää Heimo Arkko. Hän nuottaa työkseen saalista Puulasta, ja toimittaa sitä ympäri vuoden halukkaille.

Muikusta saakin helpolla erilaista syötävää. Sitä voidaan savustaa ja paistaa pannulla. Muikusta tulee myös maittava kukko. Aki Hirvosen mukaan ruoan laitossa pitää olla rohkea. Erilaiset kokeilut ja vaihtoehdot eivät ole kiellettyjä. Harjoitteluun kyllä Puulasta saalista riittää.

Kalan käsittelyssä mestariluokkaa oleva Hirvonen myöntää, että järvikalan puolesta puhumisessa riittää töitä.

Valistus on hyvä aloittaa nuorista ja koululaisista, jos vaikka sieltä kasvaisi kokonaan uusi sukupolvi, joka antaa arvon käytöstä unohtuneelle pyöreälle kalalle.

Aki Heinonen